Kun Morsian esitti minulle kysymyksen kaason tehtävään
ryhtymisestä, suostuin tietenkin heti. Mitään kokemusta tai kunnollista
tietoa kaason yleisistä tai vähemmän yleisistä tehtävistä ei ennestään
päästä löytynyt, ja ajattelinkin, että kaason tehtäviin kuuluu polttareiden
järjestäminen ja häämekon metsästäminen morsiamen kanssa. Lyhytmuotoisen
briiffauksen (lue: sain paperilla listan minulle kuuluvista tehtävistä) jälkeen
aloin tarkemmin ymmärtää, että kaasolla todella on osuus häiden järjestämisessä. Tehtävät olivat pienimuotoinen yllätys minulle, etenkin, kun huomasin lupautuvani handlaamaan järjestelyjä ja olemaan äänessä juhlissa. Tätä puolta en nimittäin osaa luonnostaan hyvin, siis sitä esiintymistä ja äänessä olemista! Otin kuitenkin haasteen innolla, mutta myös pienellä kauhulla vastaan. ;)
Puheen pitämistä osaan jännittää jo tässä vaiheessa, siinä se oma
esiintymiskammo varmasti parhaiten tulee esille. Oma avomieheni joutuu todennäköisesti kuulemaan kyllästymiseen saakka valmisteilla olevan puheeni ennen hääpäivää, kun yritän
lievittää jännitystäni. Vaikka puhetta jännitänkin, tiedän haluavani sellaisen pitää rakkaalle hääparille. Tosin omien kyynelkanavien sulkemista pitää vielä harjoitella, jotta vieraat ja hääpari saisivat jotain selvääkin puheestani, eivätkä meikkini valuisi noroina pitkin naamaa ja hienoa mekkoa...
Parasta varmasti kaason tehtävissä tulee olemaan askartelu
ja muu koristelu, sillä nautin
suunnittelemisesta ja käsillä tekemisestä. Myös polttareiden järjestäminen on varmasti kivaa, mutta niistä suunnitelmista en vielä voi paljastaa sen enempää. Mekon etsintään en ehkä ehdi mukaan, sillä Morsian on siinä jo aika hyvässä vauhdissa. Onneksi mekkojen kommentointia voi suorittaa myös etänä puhelimen ja kuvaviestien välityksellä!
Olen todella iloinen siitä, että Morsian pyysi juuri minut kaasoksi. Haluankin auttaa parhaani mukaan unelmahäiden luomisessa, järjestämisessä ja toteutuksessa niin, että sekä Morsian että Sulhanen voivat nauttia tärkeästä päivästään ja muistella sitä lämmöllä myöhemminkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti