Hääasioita Kaason näkökulmasta

Pitkästä aikaa tämäkin Kaaso on ehtinyt mukaan hääjärjestelyihin!

Kuten Morsian jo kirjoittikin, olin viime viikonloppuna tehtailemassa kutsukortteja tyylillä leikkaa-liimaa-siirry seuraavaan. Eikä Morsian ollut ainoa, joka ihasteli lähes valmiiden korttien ulkoasua, vaan kyllä me yhdessä huokailtiin korttien kauneudelle. Että osataan mekin jotain askarrella!

Päätimme myös pukea Morsiamen upeaan morsiuspukuunsa, jotta oppisin nyörittämisen salat. Tällä kertaa onnistuin puvun kiristämisessä hyvin, eikä puvun vielä tällä hetkellä liian lyhyt takakappalekaan näyttänyt tarvitsevan paljon lisäpituutta. Ensimmäisellä harjoituskerralla kaikki ei mennytkään ihan nappiin, vaan onnistuin nyörittämään puvun aivan vinoon. Silloin mietin kuinkakohan monta harjoituskertaa oikein tarvitsen, että tuloksesta tulee hyvä itse hääpäivänä eikä myöhästytä kirkosta, kun olen vasta puolessa välissä nyöritystä.

Tulevana viikonloppuna suuntaammekin Morsiamen kanssa ensimmäisille häämessuillemme Turkuun! En tiedä mitä tällaisilta messuilta odottaisi, vaikka messuohjelmaan olenkin tutustunut. Mennään siis avoimin mielin kiertelemään ja seuraamaan ohjelmaa. Ehkäpä nappaamme messuilta inspiraatiokuvia ja jaamme ne täällä blogissa. Onko teillä jotain vinkkejä mihin messuilla kannattaisi kiinnittää huomiota?

Yhden asian voi jo vetää tehtävälistalta yli, löysin nimittäin itselleni mekon hääpäiväksi. Morsian on ainakin kuvan perusteella hyväksynyt sen, vielä en ole päässyt mekkoa näyttämään päälläni. Se on kevyt, yksiolkaiminen maksimekko, joka on hennon keväisen ja kesäisen värinen. Mielestäni mekko on aivan ihana niin malliltaan kuin väritykseltäänkin, mutta ei se voisi ikinä jättää Morsiamen upeaa pukua varjoonsa! Mitä mieltä olette kaason puvusta yleisesti - pitääkö niiden olla hyvin huomaamattomia, todella näyttäviä vai jotain siltä väliltä? Entä mikä olisi puvun sopiva pituus?

P.S. Myös polttareiden suunnittelu on menossa ja ainakin juhlien päivämäärä on lähes sovittu osallistujien kesken!

Kutsukorttitehtailua

Kaason ollessa viikonloppuvierailulla pistimme pystyyn kutsukorttilinjaston. Nyt noin 40 kutsukorttia on lähestulkoon valmiita, ja mielestäni niin täydellisiä (laskikohan Kaaso montako kertaa viikonlopun aikana muistin niitä ihastella...)! Minä leimasin kieli keskellä suuta kortteihin keväänvihreän puun, jonka oksilla istuu kaksi lintua. Kaason vastuulla taas oli liimata tarkasti reunoihin pitsinauhaa sekä ohuenohuet hopeiset "Kutsu"-tekstitarrat. Tehtailun lopputulos on juuri niin keveän keväinen ja yksinkertainen kuin oli tarkoituskin. Täytyy sanoa (vielä kerran), että olen todella tyytyväinen. Iso kiitos Kaaso askarteluavusta! :)

Pitsinauhojen reunojen siistimisen jälkeen puuttuu enää varsinainen sisältö, eli tekstit. Sisälle liimataan yksinkertainen kutsuteksti, ja kortin väliin taitellaan lisäinfoa sisältävä lappunen, jota juuttinarurusetti pitelee. Tekstit on nyt huippuunsa hiottu, ja pitää vain tulostaa oikean kokoisina kierrätetylle paperille, jota ei tosin ole vielä hankittu. Kertokaahan kuitenkin vielä tälle Morsiamelle; kaipaako kukaan enää navigaattoreiden ja reittioppaiden aikakaudella printattuja karttoja juhlapäivän koordinaateista?

Tähän on ihan pakko vielä muistutuksena laittaa alkuperäinen inspiraatiokuva, jonka Kaaso on ottanut Turun Inspiraatiosta. Siitä se ajatus aikanaan lähti! Värimaailma on vaihtunut aika lailla, mutta hihaan tarttui tästä lähtemättömästi lintu ja puu -aihe.

Edullisia ja kauniita hääkoristeita

Kuten Morsian aiemmassa postauksessa jo mainitsi, tulee häissä olemaan hieman maalaisromanttinen ja merellinen teema koristelujen osalta. Olin itsekin jo katsellut sillä silmällä blogeissa vastaantulevia ideoita koristeiksi, ja kun törmäsin yksinkertaisesti koristeltuihin lasipurkkeihin toimittamassa kukkamaljakon virkaa, kiinnittivät ne hetimmiten huomioni. Kun Morsian sitten lähetti minulle samanlaisia inspiraatiokuvia sähköpostilla, aloin heti kerätä tyhjiä lasipurkkeja säilöön ja kokeilla, mitä niistä saisi aikaiseksi!

Bannerissa olevat kuvat ovat minun ottamiani, ja niissä oikeastaan tiivistyykin ajatus koristelujen osalta: lasia, juuttinarua, pitsiä ja luonnonkukkia. Vanhat salsa- ja suolakurkkupurkit soveltuvat hyvin pieniksi kukkamaljakoiksi, kunhan niistä poistaa etiketit ja liimat. Eivätkä koristeet maksa paljon, sillä purkkeja kasaantuu yllättävän helposti ja muuten ne menisivät vain lasinkeräykseen. Sekään ei haittaa, että purkit eroavat keskenään toisistaan - eroavaisuudet tekevät mielestäni kokonaisuudesta kiinnostavamman. Yksinkertaisuus on mielestäni kaunista, eivätkä lasipurkit kaipaa seurakseen muuta kuin juuttinarua ja luonnonkukkia. Ilmeisesti Morsian on ajatellut, että juhlapaikan koristeiksi kerättäisiin mahdollisuuksien mukaan itse kukkia pihalta ja luonnosta.

Pitsillä koristeltu lasipullo taas tulee toimittamaan hääparin vieraskirjan virkaa. Tarkoituksena on, että Morsian ja Sulhanen saavat rikkoa pullon ja lukea terveiset tiettynä päivänä, esimerkiksi ensimmäisenä hääpäivänä. Morsian pyysi minua koristelemaan sen tyyliin sopivasti ja ainoastaan etiketti enää puuttuu, yritän saada siitä tehtyä jollain tavalla vanhanaikaisen näköisen, en tosin ole vielä keksinyt miten. En myöskään ole vielä koristellut enempää kuin kuvassa olevat lasipurkit, muutama purkki kuitenkin odottaa kaapissa koristelemista.

Mitä mieltä olette juhlapaikan koristeluista - iskeekö yksinkertaisuus vai pitäisikö koristeiden olla mielestänne näyttävämpiä?

Kaason kunniatehtävä

Kun Morsian esitti minulle kysymyksen kaason tehtävään ryhtymisestä, suostuin tietenkin heti. Mitään kokemusta tai kunnollista tietoa kaason yleisistä tai vähemmän yleisistä tehtävistä ei ennestään päästä löytynyt, ja ajattelinkin, että kaason tehtäviin kuuluu polttareiden järjestäminen ja häämekon metsästäminen morsiamen kanssa. Lyhytmuotoisen briiffauksen (lue: sain paperilla listan minulle kuuluvista tehtävistä) jälkeen aloin tarkemmin ymmärtää, että kaasolla todella on osuus häiden järjestämisessä. Tehtävät olivat pienimuotoinen yllätys minulle, etenkin, kun huomasin lupautuvani handlaamaan järjestelyjä ja olemaan äänessä juhlissa. Tätä puolta en nimittäin osaa luonnostaan hyvin, siis sitä esiintymistä ja äänessä olemista! Otin kuitenkin haasteen innolla, mutta myös pienellä kauhulla vastaan. ;)

Puheen pitämistä osaan jännittää jo tässä vaiheessa, siinä se oma esiintymiskammo varmasti parhaiten tulee esille. Oma avomieheni joutuu todennäköisesti kuulemaan kyllästymiseen saakka valmisteilla olevan puheeni ennen hääpäivää, kun yritän lievittää jännitystäni. Vaikka puhetta jännitänkin, tiedän haluavani sellaisen pitää rakkaalle hääparille. Tosin omien kyynelkanavien sulkemista pitää vielä harjoitella, jotta vieraat ja hääpari saisivat jotain selvääkin puheestani, eivätkä meikkini valuisi noroina pitkin naamaa ja hienoa mekkoa...

Parasta varmasti kaason tehtävissä tulee olemaan askartelu ja muu koristelu, sillä nautin suunnittelemisesta ja käsillä tekemisestä. Myös polttareiden järjestäminen on varmasti kivaa, mutta niistä suunnitelmista en vielä voi paljastaa sen enempää. Mekon etsintään en ehkä ehdi mukaan, sillä Morsian on siinä jo aika hyvässä vauhdissa. Onneksi mekkojen kommentointia voi suorittaa myös etänä puhelimen ja kuvaviestien välityksellä!

Olen todella iloinen siitä, että Morsian pyysi juuri minut kaasoksi. Haluankin auttaa parhaani mukaan unelmahäiden luomisessa, järjestämisessä ja toteutuksessa niin, että sekä Morsian että Sulhanen voivat nauttia tärkeästä päivästään ja muistella sitä lämmöllä myöhemminkin.