sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Pikaraportti Turun häämessuilta

Kuten Kaaso jo kertoikin, tänä viikonloppuna teimme visiitin Suomen vanhimmille häämessuille. Palaamme varmasti Turun häämessujen antimiin vielä paremmalla ajalla, mutta tässä jo muutama tuliainen:
 
Messuilla äänestettiin kauneimpia hääpukuja, morsiuskimppuja, hääkuvia sekä sormuksia. Meidän molempien mielestä tässä oli kaunein morsiuskimppu, ja samantyylisen haluaisin myös itselleni: perinteisen pyöreän ja keväisen. Mahdollisesti väriä voisi tuoda vähän vaihtamalla joukkoon muutaman vaaleanpunaisen ruusun. Ikävä kyllä messuilla ei ollut edustettuna kuin yksi kukkakauppa, joten emme päässeet keskusteluihin hääkukista. Toisaalta, tulen joka tapauksessa hankkimaan kukat pääkaupunkiseudulta, joten ehkä on parasta jutella suoraan mahdollisten ehdokkaiden kanssa.  


Myös muutama ajatus Sulhasen pukeutumisesta terävöittyi - harmaata tulee olla ehdottomasti joko takissa tai sen alla. Tässä kuvassa Sulhasella ja sulhaspojalla on tumman puvun alla keskiharmaa liivi sekä solmiohuivi (käytänköhän nyt oikeaa termiä?). Muotinäytöksessä nähtiin miehillä myös upeita harmaita puvuntakkeja, joka olisi se minulle mielekkäämpi vaihtoehto, mutta vaatii vähän työstämistä, jotta myös Sulhanen sen ymmärtää. ;)

  
Erityisen ilahduttavaa oli, että paikalle oli saatu yllättävän iso kattaus Turun seudun koruliikkeitä, joten sormusten sovittelu ja etenkin eri tarjoajien vertailu oli tehty todella helpoksi. En ollut vielä tähän mennessä aloittanut vihkisormuksen etsintää lainkaan, vaikka jonkinlainen mielikuva siitä olikin jo muodostunut. Suurin yllätys itselleni olikin, että en ainoastaan aloittanut sormuksen sovitusta messupäivänä, vaan samantein löysin ja ostin vihkisormukseni! Nyt täydellinen sormukseni on kihlasormukseni kanssa Kulta- ja kelloliike Suomisella pienennettävänä ja kaiverrettavana. Messuvierailu Kaason seurassa oli todella mukava kokemus! Tämä tehokkaasti hankittu saalis teki sen myös kannattavaksi investoinniksi tälle Morsiamelle. :)

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Hääasioita Kaason näkökulmasta

Pitkästä aikaa tämäkin Kaaso on ehtinyt mukaan hääjärjestelyihin!

Kuten Morsian jo kirjoittikin, olin viime viikonloppuna tehtailemassa kutsukortteja tyylillä leikkaa-liimaa-siirry seuraavaan. Eikä Morsian ollut ainoa, joka ihasteli lähes valmiiden korttien ulkoasua, vaan kyllä me yhdessä huokailtiin korttien kauneudelle. Että osataan mekin jotain askarrella!

Päätimme myös pukea Morsiamen upeaan morsiuspukuunsa, jotta oppisin nyörittämisen salat. Tällä kertaa onnistuin puvun kiristämisessä hyvin, eikä puvun vielä tällä hetkellä liian lyhyt takakappalekaan näyttänyt tarvitsevan paljon lisäpituutta. Ensimmäisellä harjoituskerralla kaikki ei mennytkään ihan nappiin, vaan onnistuin nyörittämään puvun aivan vinoon. Silloin mietin kuinkakohan monta harjoituskertaa oikein tarvitsen, että tuloksesta tulee hyvä itse hääpäivänä eikä myöhästytä kirkosta, kun olen vasta puolessa välissä nyöritystä.

Tulevana viikonloppuna suuntaammekin Morsiamen kanssa ensimmäisille häämessuillemme Turkuun! En tiedä mitä tällaisilta messuilta odottaisi, vaikka messuohjelmaan olenkin tutustunut. Mennään siis avoimin mielin kiertelemään ja seuraamaan ohjelmaa. Ehkäpä nappaamme messuilta inspiraatiokuvia ja jaamme ne täällä blogissa. Onko teillä jotain vinkkejä mihin messuilla kannattaisi kiinnittää huomiota?

Yhden asian voi jo vetää tehtävälistalta yli, löysin nimittäin itselleni mekon hääpäiväksi. Morsian on ainakin kuvan perusteella hyväksynyt sen, vielä en ole päässyt mekkoa näyttämään päälläni. Se on kevyt, yksiolkaiminen maksimekko, joka on hennon keväisen ja kesäisen värinen. Mielestäni mekko on aivan ihana niin malliltaan kuin väritykseltäänkin, mutta ei se voisi ikinä jättää Morsiamen upeaa pukua varjoonsa! Mitä mieltä olette kaason puvusta yleisesti - pitääkö niiden olla hyvin huomaamattomia, todella näyttäviä vai jotain siltä väliltä? Entä mikä olisi puvun sopiva pituus?

P.S. Myös polttareiden suunnittelu on menossa ja ainakin juhlien päivämäärä on lähes sovittu osallistujien kesken!

tiistai 21. tammikuuta 2014

Kutsukorttitehtailua

Kaason ollessa viikonloppuvierailulla pistimme pystyyn kutsukorttilinjaston. Nyt noin 40 kutsukorttia on lähestulkoon valmiita, ja mielestäni niin täydellisiä (laskikohan Kaaso montako kertaa viikonlopun aikana muistin niitä ihastella...)! Minä leimasin kieli keskellä suuta kortteihin keväänvihreän puun, jonka oksilla istuu kaksi lintua. Kaason vastuulla taas oli liimata tarkasti reunoihin pitsinauhaa sekä ohuenohuet hopeiset "Kutsu"-tekstitarrat. Tehtailun lopputulos on juuri niin keveän keväinen ja yksinkertainen kuin oli tarkoituskin. Täytyy sanoa (vielä kerran), että olen todella tyytyväinen. Iso kiitos Kaaso askarteluavusta! :)



Pitsinauhojen reunojen siistimisen jälkeen puuttuu enää varsinainen sisältö, eli tekstit. Sisälle liimataan yksinkertainen kutsuteksti, ja kortin väliin taitellaan lisäinfoa sisältävä lappunen, jota juuttinarurusetti pitelee. Tekstit on nyt huippuunsa hiottu, ja pitää vain tulostaa oikean kokoisina kierrätetylle paperille, jota ei tosin ole vielä hankittu. Kertokaahan kuitenkin vielä tälle Morsiamelle; kaipaako kukaan enää navigaattoreiden ja reittioppaiden aikakaudella printattuja karttoja juhlapäivän koordinaateista?


Tähän on ihan pakko vielä muistutuksena laittaa alkuperäinen inspiraatiokuva, jonka Kaaso on ottanut Turun Inspiraatiosta. Siitä se ajatus aikanaan lähti! Värimaailma on vaihtunut aika lailla, mutta hihaan tarttui tästä lähtemättömästi lintu ja puu -aihe.

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Rentouttavaa hääyötä

Sulhanen oli alunperin sitä mieltä, että haluaa hääyöksi omaan kotiin: rakkaaseen saunaan ja tuttuun sänkyyn. Häitä juhlitaan kuitenkin vain kerran, eikä mieleni tekisi palata juhlahumusta suoraan arkeen ja hääkiireessä siivoamatta jääneiden sotkujen keskelle. Olen tehnyt pientä pehmittelyä, ja yllättäen sain luvan varata meille hääyöksi hotellihuoneen!

Hääyön hotellin valinta oli meille yhtä helppo kuin hääpaikan tai kirkonkin. Långvikin kylpylä- ja kokoushotelli Kirkkonummella on hyvä valinta aikuisten lyhyelle lomalle; tyylikäs, rauhallinen ja lähellä. Olemme muutaman kerran hemmotelleet itseämme varaamalla sieltä huoneen tai vain käymällä rentoutumassa kylpylässä. Nyt pääsemme ensimmäistä kertaa sviittiin. 52-neliöisessä huoneessa on oma sauna, poreamme ja merinäköala. Sulhanen pääsee siis toiveensa mukaisesti saunomaan hääyönään. Itse odotan ainakin muhkeita sänkyjä ja porekylpyä - ja sitä, ettei itse tarvitse tehdä mitään muuta kuin nauttia. :)

Hääyötä varten täytyy ehdottomasti pakata etukäteen laukut valmiiksi. Mukaan tarvitaan ainakin mukavat vaihtovaatteet, pientä hyvää purtavaa, kuohuvaa, kynttilöitä ja kylpyvaahtoa. Mitä muuta tarpeellista keksitte?


Huoneen hintaan sisältyy toki myös pääsy kylpylään ja kuntosalille, sekä aamupala. Ensimmäisen aamun avioparina voi siis korkata nauttimalla runsaan, valmiin aamiaisen ja muistelemalla hääjuhlaa span altaiden ja saunojen ihanassa lämmössä. Kylpylässä on erilaisia saunoja, pari poreallasta sekä kuntouintiallas. Taustalla soi rentouttava musiikki ja tunnelma on rauhallinen. Emme ole koskaan kokeneet täällä tungosta. Toivotaan, että myös hääyö toteuttaa tehtävänsä, ja voimme startata avioelämän levänneenä ja rentoutuneena. En malta odottaa!


Muuten, Långvikhan on myös upea paikka järjestää täyden palvelun häät (viime kevään morsiamen Vappu Pimiän tapaan). Paikka oli meilläkin hetken harkinnassa, mutta tuntui lopulta vähän liian fiiniltä tyyliimme, jotta olisimme itse juhlat halunneet pitää siellä.  Långvikin hääpalveluista löytyy kattava tarjonta morsiussaunasta kampaajaan ja häiden jatkoista hääaamun brunssiin!

maanantai 6. tammikuuta 2014

Kannattaako kutsukortteja pantata?


Olemme puhuneet Sulhasen kanssa avoimesti hääpäivästämme heti sen varmistuttua. Hääpaikka ja kirkkokin ovat jo julkista tietoa kaikille, jotka ovat sitä osanneet kysellä. Emme nähneet siis tarvetta askarrella erikseen save the date -kutsuja. Jotta tärkeimmät vieraat varmasti laittaisivat oikean päivämäärän ajoissa muistiin, lisäsimme kuitenkin joulukortteihin toivotusten perään tekstin "P.S. Muistathan xx.5.2014!" Vaikka luulimme hoitaneemme näin viestinnän kotiin, saimme jo yhden kyselyn siitä, mitä ko. päivänä tulee tapahtumaan (henkilöltä, joka tietää hyvin että olemme menossa naimisiin ensi vuonna).

Varmistaaksemme, että mahdollisimman moni oikeasti osaisi varata kyseisen viikonlopun häitämme varten, haluaisinkin lähettää kutsukortit maailmalle mahdollisimman pian. Onko liian aikaista laittaa kutsut menemään neljä kuukautta ennen häitä? Tuntuu, että useimmilla check-listoilla kutsut neuvotaan lähettämään max. paria kuukautta ennen hääpäivää. Onko tähän joku erityinen perustelu? Olemme Sulhasen kanssa joutuneet jäämään itse useista juhlista pois, koska tieto on tullut liian myöhään, eikä työvuoroja tai muita menoja ole enää voitu järjestää uudelleen. Itse siis olisin kiitollinen siitä, mitä aiemmin tiedän tulevissa olevista juhlista. Tähän kai save the date -korteillakin pyritään?

Kutsujen design on kuin onkin tehty, saimme sen Kaason kanssa hiottua eräänä viikonloppuna prototyypin yllättävänkin kevyesti lähelle täydellisyyttä! :) Korttien lähtöä estää enää:
  • viimeisten osoitteiden selvittely (tämä on tehty parilla soitolla tai viestillä)
  • tekstien viimeistely (tähän saan kyllä ikuisuuden kulumaan niin halutessani, mutta oikeasti kyseessä ei ole iso homma)
  • Kaason saaminen paikalle auttamaan korttien kasaamisessa (siihen luullakseni tarvitaan vähintään yksi pitkä yhteinen ilta hyvillä eväillä)
Milloin muut morsiot ajattelitte lähettää kutsukortit? Mitä kaikkea tietoa sisällytitte kutsuun?

lauantai 4. tammikuuta 2014

Kiharaa, lettiä ja hiusten kasvattelua

Alle viisi kuukautta häihin, joten hiustenkasvatusprojektilta ei voi odottaa enää suuria, kääk! Hienon kampauksen tekeminen onnistuuu oikeasti yllättävän lyhyisiinkin hiuksiin, ja liiasta pituudesta on nutturoiden kyhääjälle vain haittaa. Mutta tämä Morsian ei tahdo koota kaikkia hiuksia ylös hääpäivänään. Itse asiassa pituutta en toivo kampauksen tuovan minulle lisää senttiäkään. Unelmakampaukseni on (yllätys, yllätys) luonnollinen, romanttinen ja herkkä, ja haluaisin osan hiuksista valuvan vapaasti hartioille tai selkään. Tässä tyylissä pituus on valttia. Ehkä itse luotan vain terveellisen ruokavalion voimaan, vaikkakin Facebookini suosittelee minulle aika ajoin hoitoa, jolla "Tina" on saanut hiuksensa kasvamaan uskomattomia pituuksia lyhyessä ajassa... :)

Ajatustyö kampauksen ympärillä on aloitettu kampaajani kanssa heti kihlauksen jälkeen. Metsänneitomaisessa kampauksessa ainesosina tulee varmasti olemaan luonnollisen näköisiä kiharoita ja kukkia. Yhtenä ajatuksena on koota osa hiuksista suht huolettomasti takaraivolle, ja jättää loput toiselle olkapäälle kiharapilveksi. Vaihtoehtoisesti myös rento, löysästi koottu sivuletti voisi olla upea. Sivukampauksessa toisen korvan taakse voisi kiinnittää siron kukkakoristeen vaikkapa harsokukasta tai ruusuista.







Etenkin, koska puku on olkaimeton, harkitsen myös, että hiukset jäisivät taakse auki, jolloin ne peittäisivät avonaista selkää ja korvaisivat myös kiharoineen hunnun. Päällimmäiset hiukset voisi koota joko rennolle sykkyrälle, tai letittää tyttömäisesti sivuilta ja yhdistää kukkakoristeella.




 
Mitä pidätte näistä keijumaisista kampauksista? Toivottavasti toukokuussa ei ole odotettavissa helleaaltoa, sillä raskas puku ja avonaiset hiukset eivät tunnu yhtä ilmavilta ja hennoilta kuin näyttävät. Kampauksen onnistumisen suhteen ei onneksi ole huolta, sillä olen käynyt luottokampaajallani jo viitisentoista vuotta. Hääkampaukseni sekä Kaason hiukset loihtii Chagallin Anneli, joka on vastannut upeasti myös vanhojen tanssien ja valmistujaispäiväni kampauksista. Vielä kolme kampaajakäyntiä jäljellä ennen the päivää, joten lopullinen frisyyri saadaan kyllä suunniteltua. Mutta kasvakaa hiukset, kasvakaa! :)