sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Juuri se oikea morsiuspuku - kierrätettynä!

Uusi morsiuspuku maksaa mansikoita, ja sitä pidetään vain yhtenä päivänä. Maailma on siis pullollaan ihania hääpukuja, joita on käytetty vain kerran. Hääpukujen kierrätys kannattaa ehdottomasti, sillä kerran tai pari käytetty puku on huolella hoidettuna vielä lähes uudenveroinen, mutta hinta on pudonnut jo reilusti. Onneksi nykyaikana löytyy useita kanavia, joilla nämä puvut voivat löytää uuden morsiamen, jonka pukea kauniiksi taas yhdeksi päiväksi. Kirpputoreja ei tarvitse lähteä kiertämään, vaan second hand -hääpuvun etsintään voi ryhtyä kotoa käsin. Morsiuspukuja on kaupan useilla nettikirppiksillä ja -huutokaupoissa. Itse tykästyin naimisiin.info:n hääkirppikseen, jossa käytetyt hääpuvut ovat myynnissä vanhan läänijaon mukaan. Voit siis hakea pukua, jonka sovitukseen ei tarvitse matkustaa Suomen halki. Loppukesä ja alkusyksy näytti olevan hyvää aikaa, sillä lähes päivittäin joku juuri avioitunut kesämorsian ilmoitti pukunsa myyntiin. Käytettyjen pukujen etsijälle loistava kohde on myös käytettyjä pukuja sekä mallikappaleita myyvä Lovebirds, joka avasi ovensa keväällä Runeberginkadulla Helsingissä. Kauppa, jossa hääpukujen hinnat on jo valmiiksi tingitty! Pukuja voi ennen käyntiä katsella niin heidän kotisivuillaan kuin Facebookissa, ja tarjontaa riittää.

Löysin pari kaunista pukua nettikirppiksen kautta, ja viestittelin myyjien kanssa muutamaan otteeseen ennen sovituksesta sopimista. On erittäin ok kysyä vielä lisätietoja ja -kuvia puvusta ennen sovitusta, jotta voi muodostaa ennakkokäsitystä ja toisaalta välttää turhan reissun mahdollisesti jo etukäteen. Vieraiden ihmisten kanssa tapaamista sopiessa on tärkeää luoda molemminpuolinen luottamus, sillä netissä voi toki esiintyä kenä tahansa. Varmistin siis, että nimet ja puhelinnumerot oli vaihdettu puolin ja toisin ennen sovittamista. Kaikki myyjät kertoivat myös etukäteen miehensä olevan paikalla sovittaessa, ja itsekin varmistin että ystäväni voi tulla mukaan sovitusavuksi. Tositarinoita, huhuja ja kaupunkilegendoja kun liikkuu sekä epäilyttävistä myyjistä että ostajista, jotka osoittautuvat esimerkiksi keski-ikäisiksi miehiksi, joilla ei edes ole tulevaa morsianta kenelle pukua hankkia...

Päädyin sovittamaan kahta käytettyä pukua. Oli toki jännittävää mennä täysin vieraaseen kotiin ostoksille, mutta kummallakin kertaa vastassa oli herttainen, tuore rouva, joka etsi rakkaalle puvulleen uutta kotia. Keskustelut käynnistyivät puvun ihailulla ja päätyivät pian kaikenkirjavaan hääkokemusten vaihtoon. Toinen puvuista ei tuntunut sovittaessa oikealta, joten jätimme asian siihen, eikä myyjäkään yrittänyt puhua meitä ympäri. Hääpukuun voi helposti kuvitella syntyvän omanlaisensa tunnesiteen hääpäivän aikana. Silloin sitä ei myöskään halua myydä kenelle tahansa, vaan toivoo, että myös seuraava emäntä rakastaa sitä yhtä paljon kuin itse.

Toinen puku sen sijaan oli vielä ihanampi luonnossa, kuin myynti-ilmoituksen kuvissa! Olin ihastunut pukuun jo kuvien myötä, ja päällä se tuntui ja näytti ihan minun puvultani. Ainoa mutta - puku oli yläosasta liian pieni. Meinasimme luovuttaa heti alkuun, sillä tilanne näytti toivottomalta. Puvussa oli nyörit ja saimme sen kuitenkin lopulta päälle, kun ystäväni uskalsi tarttua tuumasta toimeen. Lopulta totesimme, että nyörin alla olevaa kangassuikaletta suurentamalla puku istuisi ihan hienosti, sillä nyörit kyllä sai sidottua, mutta sivusta näkyi paljasta selkää. Sovimme myyjän kanssa, että hän varaa puvun minulle, ja ilmoittaa jos joku toinen on siitä kiinnostunut.

Otimme palasesta useita kuvia, ja konsultoin pukuompelijakaveriani, joka oli sitä mieltä, että uuden palan tekeminen olisi helppo nakki. Hän lupasi jo, että voisi tehdä työn minulle häälahjaksi - mikä ihana, merkityksellinen lahja. Puku oli Muotitalo Tyynelän tämän vuoden mallistoa, joten kävin vielä heidän myymälässään sovittamassa samaa pukua, mutta kokoa suurempana. Olin entistä varmempi, että puku on juuri se oikea! Myös liikkeen myyjä huokaili, että tässä se sinun pukusi nyt on. Suuremmassa koossa nyöritys meni toki tiukemmalle, lähes kiinni, mutta rinnus tuntui jo hiukan suurelta ja helma oli liian pitkä. Lisäksi kaikkien muutosten jälkeen uusi puku olisi niin suolaisen hintainen, ettei minulla olisi missään nimessä varaa siihen. Toki olin myös lähettänyt lukemattomia kuvia puvusta Kaasolle, anopille, ystäville ja sukulaisille, jotka kaikki olivat yhtä mieltä, että puku oli juuri minun näköiseni. Päätös alkoi olla selvä...

Siispä matkustin vielä uudestaan sovittamaan käytettyä pukua, tällä kertaa pankkiautomaatin kautta. Puku oli ylläni jo kolmatta kertaa, ja olin varma, etten tulisi ikinä löytämään enää mitään toista pukua, joka tuntuisi lähellekään samalta. Sanomattakin kai selvää, että puku vaihtoi omistajaa, ja pian olin jo pukupussi sylissäni lähdössä kotia kohti. Myyjä miehineen toivotti meille vielä yhtä upeita häitä kuin omansa, ja toivoi minun nauttivan kauniista puvustani. Se on siis totta - minulla on maailman ihanin morsiuspuku!

3 kommenttia:

  1. Ite olin alusta asti myös sitä mieltä että haluisin ostaa käytetyn, tuntuu niin tylsältä että niin mageet puvut hylätään kaapin perälle yhden käyttökkerran jälkeen!
    hanaa että oot löytänyt maailman kauneimman puvun, se on niin hyvä fiilis <3

    VastaaPoista
  2. Sanopa muuta, tuntuu todella haaskaukselta että kaunis puku saisi vain yhden päivän parrasvaloissa! Kannatan kierrätystä ylipäätään ja myös budjetin pitämiseksi kurissa käytettynä ostaminen on kannattavaa.

    Se on kyllä upea tunne kun löytää omansa! Välillä löydän itseni kurkkimassa pukupussiin ja ihastun taas uudestaan. :) Oletko löytänyt jo oman pukusi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin omani I Love Me -messujen Jotain Käytettyä -osastolta. Edullinen puku ei ollut, mutta hinta-laatu suhde todella kohdallaan, aivan unelma löytö! Pukua en ole nähnyt sen päivän jälkeen, annoin sen äidilleni säilytykseen etten olisi koko ajan sitä hipelöimässä :)

      Varsinkin kun häihin on vielä aikaa olen kaikkea muutakin yrittänyt etsiä käytettynä, siinä kuitenkin kaikki voittaa (ja yleensä budjetti kiittää). :)

      Poista